|
Kymmenentuhannen vuoden ajan Kypros on toiminut suurten kansakuntien sulatusuunina.
Neoliittisen ajan asutuksista pohjoisrannikollta egyptiläisten, persialaisten, roomalaisten, venetsialaisten, ottomaanien ja brittiläisen imperiumin asutuksiin, on sen strateginen sijainti idän ja lännen välillä muovannut saadren rikasta ja värikästä historiaa vuosisatojen ajan. Vaiheikkaan menneisyytensä aikana Kypros on ollut roomalaisten, Aleksanteri Suuren, Rikhart Leijonamielen asuinpaikkana, vain muutamia mainitakseen. He kaikki ovat jättäneet oman ainutlaatuisen jälkensä.
Kypros asutettiin jo neoliittisella kaudella, paljastavat kiehtovat esineet, jotka on löydetty luola-asutuksista, joiden alkuperä on n. 7000 eaa. Ne ovat nähtävillä Kyproksen museoissa.
Vuosina 3000-700 eaa., Kypros alkoi saada jalansijaa kauppapaikkana, joiden kuparikaivokset houkuttelivat kauppiaita kaikkialta Välimeren alueelta. Kasvavien mahdollisuuksien houkuttelemina, uudisraivaajia saapui Turkin Anatoliasta ja Syyriasta tuoden mukanaan uutta foinikialaisten levantiinista arkkitehtuuria, keramiikkaa ja metallitöitä Kyprokselle.
Kuudennella vuosisadalla eaa. persialaiset tekivät Kyproksesta tukikohdan sodilleen Kreikkaa vastaan aina vuoteen 333 eaa., jolloin Aleksanteri Suuri päätti Persian imperiumin olemassa olon. Egyptin hallintoa kesti 250 vuotta kunnes Rooma otti Kyproksen haltuunsa muutamaksi vuodeksi. Tämän jälkeen Julius Caesar antoi Kyproksen takaisin rakastajattarelleen Kleopatralle vuonna 46 eaa. Hänen kuoltuaan kykeni Rooman keisari Augustus lopultakin liittmään Kyproksen osaksi Rooman imperiumia.
Ensimmäisen vuosituhannen aikana monet yhteisöt asuttivat Kyprosta, muslimi- ja bysanttilaisasutukset elivät jokseenkin harmonista rinnakkaiseloa. Tämä kuitenkin päättyi vuonna 965, jolloin bysanttilaiset ottivat Kyproksen kokonaan hallintaansa lyöden Kalifatesin egyptiläisen laivaston. Cyproksen merkittävä maantieteellinen sijainti koitui kohtaloksi vuosina 332 ja365, jolloin voimakkaat maanjäristykset tuhosivat useita kaupunkeja.
Bysanttilaisten hallintoa kesti 1200-luvulle saakka, jolloin Rikhart Leijonamieli voitti prinssin ja luovutti Kyproksen ranskalaiselle keskiaikaisen kuningasperheen jäsenelle, Guy de Lusignanille, rahoittaakseen omat valloitusretkensä. Lusignanin suku asutti Kyprosta aina 300 vuoden ajan aina vuoteen 1489, jolloin venetsialaiset valtasivat saaren ja sen symbolin, vaikuttavan Kyrenian linnan sekä Famagustan ja Nikosian kaupungit, joiden arkkitehtuuri tekee niistä vierailun arvoisia.
Ottomaanien kausi Kyproksella alkoi vuonna 1571 ja kesti yli kolme vuosisataa. Tänä aikana kaksi kyproslaista yhteisöä, turkkilaiset ja kreikkalaiset alkoivat erottua toisistaan. Tänä aikakautena brittiläisille annettiin oikeus hallita Kyprosta sulttaanin puolesta. Tämä sovittiin vuonna 1878 solmitussa sopimuksessa ja se piti ensimmäisen maailmansodan loppuun saakka.
|
